Näin uskomme

BAPTISMI

Baptismi on maailman suurin protestanttinen kirkkokunta ja toiseksi suurin vapaista suunnista. Yhteensä baptistiseen kirkkoperheeseen kuuluu noin 110 miljoonaa ihmistä.

Sen juuret ulottuvat 1500-luvulla Keski-Euroopassa käynnistyneeseen uskonpuhdistuksen kolmannenhaaran anabaptisteihin ja 1600-luvun englantilaiseen herätyskristillisyyteen.

Kun baptistityö alkoi Suomessa 1800-luvun puolivälissä, Suomi oli lähes 100-prosenttisesti luterilainen maa. Baptistit olivat ensimmäinen vapaakristillinen liike Suomessa, ja alkuaikoina heitä vainottiin harhaoppisina.

Sana BAPTISMI tulee kreikan kielen sanasta BAPITZOO joka tarkoittaa KASTAJAA.

baptism.jpg

Oppi perustuu Raamattuun

Baptistit opettavat uskon peruskäsitteissä varsin pitkälle yhtä muiden protestanttien kanssa. Keskeistä baptistien opissa on pitäytyminen Raamattuun. Uudestisyntyminen ja henkilökohtainen uskonratkaisu on tärkein opinkohta. Raamatulla onkin keskeinen asema seurakunnan opetuksessa: Se on uskon ja opin ylin auktoriteetti. Baptistit uskovat siihen, että Jumala on ilmoittanut itsensä Raamatussa ja kutsuu syntistä ihmistä pelastukseen Raamatun sanan ja Pyhän Hengen kautta. Pyhä Henki on kristityn opas ja voimanlähde. He uskovat myös, että Jeesus Kristus on lihaksi tullut Jumalan poika ja että vain hänen kauttaan voi ihminen pelastua. (Apt. 16:31). Jumala antaa synnit anteeksi jokaiselle, joka syntinsä tunnustaa. Jeesus Kristus on sovittanut syntimme ja lahjoittaa uskon ihmisen sydämeen Pyhän Hengen kautta. Pelastus on Jumalan lahja. Ihminen ei voi pelastua hyvien tekojen kautta. Pyhä Henki on tullut kristittyjen johdattajaksi ja lohduttajaksi sekä uskonelämän voimaksi.

Seurakunta ja kaste

Uuden Testamentin seurakunnat ja niiden elämä ovat esikuvina ja esimerkkinä myös tämän päivän seurakunnille. Seurakunnilla on keskeinen asema baptistien opissa. Seurakunta muodostuu uskonsa tunnustaneista ja kastetuista ihmisistä. Kaste suoritetaan veteen upottamalla Jeesuksen esimerkin mukaisesti. Ainoastaan henkilökohtaiseen uskoon tulleet ja myös uskonsa tunnustaneet henkilöt kastetaan heidän omasta pyynnöstään. Seurakunta on Jumalallinen luomus ja sitä voidaan kuvata uuden Testamentin mukaan myös Kristuksen ruumiiksi maan päällä, jossa Kristus on myös jokaisen seurakunnan pää. (Kol. 1:18, Ef. 5:23) Paikallisseurakunnat ovat itsenäisiä. Kaikki seurakunnan jäsenet voivat osallistua seurakuntakokoukseen, joka on ylin päättävä elin. Seurakunta valitsee keskuudestaan seurakunnan johtajan ja vanhimmiston, johon kuuluu 2-11 jäsentä. Vanhimmiston jäsenet toimivat myös seurakunnan hallituksena. Naiset eivät toimi vanhimmistossa eivätkä pastoreina, mutta voivat toimia seurakuntien hallituksissa ja muussa seurakuntatyössä.
(1. Tim. 3:2)

Toiminta

Toiminnan rahoitus perustuu täysin vapaaehtoisiin lahjoituksiin. Näitä ovat mm. jumalanpalveluksissa kerättävä kolehti, sekä muut lahjoitukset. Yleensä kaikki toiminta, kuten pyhäkoulu-, kerho-, nuoriso- ja kuorotyö tehdään korvauksetta. Seurakunnalla voi olla myös palkattuja työntekijöitä. Seurakuntien yhteiselimenä on Suomen Baptistikirkko (SBK), joka on virallinen rekisteröity uskonnollinen kirkkokunta. Sen kotipaikka on Tampere. Baptisteilla on oma lehti, Kodin Ystävä BAPTISTI.fi sekä Raamattuopisto Tampereella, jossa järjestetään lähinnä monimuoto-opetusta. Lisätietoja baptistien historiasta ja valtakunnallisesta toiminnasta löytyy linkistä: www.baptisti.fi